<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Sydämen romukammio</title>
  <updated>2019-10-29T06:22:34+02:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://nereidine.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://nereidine.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>Nereidine</name>
    <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kiireiden aiheuttama blogikuolema]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Pahoittelut kaikille lukijoilleni tällaisesta blogikuolemasta. Elämänrytmi on kai nyt muuttunut erilaiseksi kolmivuorotyön, miehen ja reissailun myötä, joten kotona on vain harvoin ehtinyt käymään ja silloinkin vain vaatteita vaihtamassa tai työvuorojen välissä nukkumassa. Mies on nyt toisaalla lomailemassa, joten koitan nyt laittaa nakkini viuhumaan ja päivitellä tänne välistäjääneitä joitakin muistojen arvoisia hetkiä, aina työvuorojen välissä eli takautuvia päivityksiä tuonne väleihin saattaa olla hyvinkin luvassa. Monenlaista on sattunut ja tapahtunut, moraalikeijulle olis välillä käyttöä jonka jo varmasti  huomasitte tuosta vapusta. Aina ei pitäisi tehdä kaikkea mihin asiat johtavat vaikka ei olisikaan lupautunut kenenkään omaksi. Toisaalta kerran sitä eletään..kaksijakoista, niinkuin kirjoittakin. <br /><br />Paha omatunto on kalvanut blogin takia, mutta nyt on kova yritys jälleen skarpata tämänkin suhteen kun mies palaa pian töihinsä ja minun pitäisi aloittaa kirjallisia koulutöiden parissa uurastus. Kesä kääntyy jälleen syksyn uurastukseen.<br />]]></summary>
    <published>2008-07-31T15:38:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-29T06:21:02+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/07/kiireiden-aiheuttama-blogikuolema"/>
    <id>https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/07/kiireiden-aiheuttama-blogikuolema</id>
    <author>
      <name>Nereidine</name>
      <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kuumaa kuherrusta aaltojen äärellä]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Villistä ideasta lähtenyt pikamatka minun kotiseudulleni sai tuulta purjeisiinsa kun molempien mieli teki toisiin maisemiin. Matkalla pysähdyimme hetkeksi hurvittelemaan huvipuistoon, jossa mies olisi halunnut viipyä pitempäänkin, mutta minusta oli parempi jatkaa matkaa koska aikaa kotiseudullani olisi joka tapauksessa vain pari päivää ja huvipuisto sijaitsee kuitenkin melko lähellä, joten sinne hurauttaisi koska vain hurvittelemaan lisää.<br /><br />Ihan mukavasti sujui vanhempieni ensitapaaminen, mutta aika pian livistimme kuitenkin kiertelemään kotikaupunkini kauneimpia kolkkia. Aurinko paistoi ja kertoillin muistoja rakkaista paikoista. Eräällä erittäin kauniilla kivisella rannalla suutelimme pitkään, hellittelimme, silittelimme toisiamme merelle katsellen. Tunnelma oli kerrassaan hurmaava. Kosketukset menivät kokoajan kiihkeämmiksi ja molempien katseet vilkuilivat sopivaa paikka jossa päästää himot valloilleen. Päädyimme suutelemaan suurelle kivelle, kunnes tajusimme vai korkean heinikon peittävän suudelmamme ohiajavien katseilta. Pienen kävelymatkan päästä löysimme toisen sopivan kiven joka oli tosin aika lähellä jonkun mökkirantaa, mutta himot veivät voiton. <br /><br />Kuumat suudelmat vaihtuivat vartalolla vaeltaviin huuliin, kädet vaelsivat olkapäiltä rinnoille, pepulle..kaikkialle, paljastaen ihon aalloilta heijastuvalle ilta-auringolle. Sylikkäin nautimme kauniista aaltojen kuohuista jotka tuntuivat vaeltavan myös molempien vartaloilla. Nauttien me molemmat saimme olomme hieman tyyntymään mutta kliseisesti ei meri kuitenkaan tyyntynyt vaan jatkoi levotonta lainehdintaa. Pienellä ajelulla koitimme saada hehkua kasvoiltamme hälvenemään, ettei "muistojen maisemakierros" paljastuisi.<br />]]></summary>
    <published>2008-07-24T16:17:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-29T06:21:05+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/07/kuumaa-kuherrusta-aaltojen-aarella"/>
    <id>https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/07/kuumaa-kuherrusta-aaltojen-aarella</id>
    <author>
      <name>Nereidine</name>
      <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Vappumuistoja osa 2: Vappupäivä]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<b>Kokemattoman vappujuhlijan kankea käynnistyminen<br /><br /></b>Vappupäivään heräsi muutama melko krapulainen ilmestys, joista  ainoa kaksilahkeinen (kaverini kämppis) oli valmis jatkamaan juhlia ja  suuntasi haalarit päällä katsastamaan kastajaisia. Meillä naisilla  tosin kesti tovi jos toinenkin ennen kuin olimme valmiita piknikille  puistoon kastajaisten ääreen. Löysimme todella loistavan paikan suoraan  kastettujen vaatteidenvaihtopisteen äärestä. Siinä sitten aikamme  julkisesti tirkisteltiin piknikin lomassa paljaita miesvartaloita,  kunnes kaverini kämppis pölähti paikalle itsekin ihan märkänä, mutta  vain ulkoisesti, sillä alkoholi oli kuulemma huvennut niin, että  kurkkua kuivasi. Itse hän tosin oli käynyt myös kasteessa (jo toista  tai kolmatta kertaa). <br /><b><br />  Piknik: sangriaa, pikkusuolaista ja monta pientä munaa</b><br /><br />  Piknikkimme jatkui ja paikalle pölähti ystäväni teinivuosilta miehensä  kanssa sekä edellisenä iltana kanssamme juhlimassa ollut koiras. Juttu  oli vähintäänkin luokattomia ja kippurassa nauramiselta ei voinut  välttyä. Samalla alkoi näyttää siltä ettei minusta ollut kotiin  lähtijäksi samana iltana, sillä nousu ja seura oli hyvää. Tuntien  kuluttua ystäväni lähti miehensä kanssa, joten jatkoimme yhdelle jo  edelliselta illalta tutulla porukalla. Yhdellä istuessamme alkoi minun  ja kakslahkeisen kanssa aikamoinen jalkapeli, joka sai kyllä himot  heräämään ja vaikkei mies niin minun makuuni alunperin ollutkaan.  Ehkä mieltä myös hiveli edellisiltana ja piknikin aikana aurinkolasien takaa minulle jaetut itsetuntoahivelevät katseet jotka tuntuivat kevyenä kuumotuksena monessa sopukassa. Porukalla lähdimme miehen kämpän kautta ystäväni kämpälle (jossa myös  minä majoituin) grillaamaan, sillä ystäväni kämppis meitä soitteli  alituiseen paikalle. <br /><br /><b>Yöllistä grillailua ja chillailua</b><br /><br />  Paikallepäästyämme oli grillille kerääntynyt sekalainen seurakunta  opiskelijoita ja juhlijoita juomineen. Juttu lensi jälleen jossain  sfääreissä joita on turha edes yrittää selittää jälkeenpäin. Minulla  takoi takaraivossa huominen työpäivä joka alkaisi jo klo 14 ottaen  huomioon että olin parin tunnin matkan päässä kotoa, joten olin varsin  nihkeänä baariinlähtösuunnitelmille. Lähibaariin siitä sitten  päädyttiinkin monien vaiheiden jälkeen koko poppoolla. Baarista  ystäväni löysi itsensä aika pian jonkun kollin kainalosta, joka tosin  näytti aika nuorelta tapaukselta. Minä keskityin bailaamaan, kun kerran  sinne baariin oli eksytty. Meininki oli humalanhuuruisen kova. Ystäväni  kämppis alkoi pikkuhiljaa ottaa minua hetki hetkeltä enemmän huomioon,  vaati bailaamaan ja veipä vielä hitaillekin, joka muuten oli aikamoisen  hinkkaavaa. Tämä edellisiltana jo mukana ollut koiras mulkoili  melkoisesti meidän menoa ja teki kotiinsa lähtöä vaikka oli kovasti  aikonut yöksi aikaisemmin. <br /><b><br />  Kummallisen kuumat jatkot</b><br /><br />  Lyhyellä matkalla kämpille, monen mutkan kautta porukka päätyy yhteen  kerrostalon alaovelle. Jousiaasiratsastus otetaan uusiksi  onnistuneemmin ja pitääpä sitä vähän kiikkuakin kokeilla. Porukka  painuu käytävään ja jään pitämään ystäväni kämppikselle ovea auki ja  lähden toisten perään. Kämppis kuitenkin jää vitkastelemaan käytävään  ja jään katsomaan onko hän tulossa. Hän katsoo minua flirttaillen,  josta hämmentyneenä vain hymyilen ja jatkan matkaa, joka vähän  harmittaa, sillä pieni flirttailu rappukäytävässä olisi saattanut olla  mukavaa. Sen sijaan autoin miestä sisällä etsimään lompakkoaan ja  puhelintaan takataskuista joka sai edellisillan koiraan heittämään  mustasukkaista läppää.<br /><br />  Päädyimme vihdoin jatkoille kämpille, jossa ystäväni milloin nautiskeli  nuoren pojan seurasta milloin meidän muiden seurastamme. Ilmeisesti  nuoren pojan seurasta omassa huoneessaan nauttiva ystäväni saa muun  jatkoporukan mielet levottomiksi, eikä minun osani ole helppo porukan  ainoana naisena. Sekä ystäväni kämppis, että jo edellisiltana mukana  ollut koiras kilpailivat huomiostani, joita koitin vältellä  mahdollisuuksien mukaan. Koiras alkoi ehdotella aika suoraan johon  vastasin vain huumorilla ja väistyin tilanteesta, myös kämppis antoi  ymmärtää, että yöllinen seura kelpaisi. Tilanne oli todella omituinen,  harvoin tämä tyttö on näin haluttua tavaraa, tai lähinnä kai tavara oli  haluttua.<br /><br />  Päädyn ajattelemaan järkevästi ja laittautumaan yöpuulle (joka tosin  sijaitsi keskellä jatkopaikkaa) pian istuskelen peiton alla kahden  kollin välissä josta tämä toinen koiras yrittää jatkuvasti reisieni  väliin ujuttaa kättään. Estelen, sillä minusta sellainen  julkipiilotouhu on jokseenkin ikävää. Jossain vaiheessa kämppis menee  hakemaan lisää juomaa tms. ja lähentely senkun yltyy. Päädyn  lopputulokseen, että antaa palaa ja katotaan kenen vierestä aamulla  karkaan töihin. Ikävä kyllä kämppis luovutti turhautuneena ja painui  omaan huoneeseensa nukkumaan. Koiraan lähentelyt alkoivat olla yhä  vaativampia ja vastaili hieman suudelmiin, enkä malttanut olla  kokeilematta hänen varustusta, joka kuitenkin oli pettymys. Päätin  ottaa järjen käteen ja alkaa nukkumaan ja tein sen selväksi myös tälle  kollille. Heräilin vähän väliä todella tunkeutuviin kosketuksiin joita  en umpihumalan ja unen vuoksi jaksanut / pystynyt torjumaan tarvittavan  määrätietoisesti, eikä pitkän päivän flirteistä ja huomiosta kostunut jalkovälinikään kertonut kovin turjuvaa kieltä, joten mies pääsi touhuamaan vähän liikaakin.  Turjuttuani yrityksiä monen monta kertaa toivoin olevani nyt  naapurihuoneessa vain nukkumassa, mutta ei, heräilen siihen, että mies  koittaa tunkea omituisentuntuista vehjettään joka koloon. <br /><b><br />  Karmaisevan väsynyt morkkisaamu<br /><br /></b>Parin tunnin aamun jälkeen olo on kamalan laskuhumalainen, likainen  ja kummallinen. Koitan saada muistiani toimimaan, jotta olisi edes  jokin mielikuva mitä yöllä on tapahtunut. Päähän pölähtää joitakin  mielikuvia jotka mieluusti olisin jättänyt väliin. Paniikissa soitan  vakkaripojulleni ja pyydän häntä tarkastamaan juna-aikatauluja, joista  olen ihan pihalla, olen vieläpä reilun puolen tunnin matkan päästä  asemalta joten bussiaikataulukirja tassuihin ja helvetin kovalla  vauhdilla kamppeet kasaan, hiukset ponnarille ja pahimmat puolet  peittävä kevyt meikki ja aurinkolasit päähän. Kipaisen kämppiskollin  huoneeseen katsastamaan juna-aikataulut jossa mies makaa söpössä  sikiöasennossa. Vaikuttaa sympaattiselta yöllisen puolipakkotouhun  jälkeen, mutta ehkä parempi ettei tämän kämppiksen kanssa mitään tullut  touhuttua sillä häntä tulen näkemään vielä monen monta kertaa  tilanteessa jos toisessakin. Toisesta huoneesta tavarani hakiessa makaa  kaksi alastonta vartaloa sängyllä x-asennossa. Hiippailen hiljaa  pois..morkkis iskee vielä lujemmin bussipysäkillä.<br /><br />  Asemalta vähän leipää ja energiajuomaa ja puhelu kotiseudun vakkarille  josko hän minut kyyditsisi kotiin suihkuun ja veisi töihin. Morkkis  kasvaa, vaikka vakkarin kanssa ei mitään olla sovittu, mutta tunne on  että jätkä on vähän vakavammalla mielellä kanssani. Niinpä hän  huolehtiikin minut töihin jossa kevyet kuittailut työkavereilta siirtää  minut vapusta raatavaan arkeen.]]></summary>
    <published>2008-06-02T15:36:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-29T06:21:07+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/06/vappumuistoja-osa-2-vappupaiva"/>
    <id>https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/06/vappumuistoja-osa-2-vappupaiva</id>
    <author>
      <name>Nereidine</name>
      <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Lyhyt lisäys tikanpojan pesäpuuhiin]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Pakko kertoa uusia käänteitä sen vastikään perääni vonganneen exän
touhuihin. Kävi ilmi, että omaa pesää on poika pöllyytellyt sen verran,
että nyt siellä muhimassa muutakiku kyseisen miehen muna. On nimittäin
vaimoke ollut jo tovin verran raskaana. Tiedä sitten onko harkittu tai
toivottu, mutta ainaki on kohta taas jotain mitä naapureillaki. Tosin
kyseisenä vonkausiltana kuulin miehen soitelleen vaimokkeensa veljen
vierestä ja vaimoke on ollut kotona ryyppäämässä sukulaistensa kanssa.
Ei vissiin viinan kanssa läträämistä estäny vankka tieto masussa
kasvavasta lapsesta. Ei muuta ku onnea ja menestystä, toivottavasti
sieltä syntyy niin hurmaava lapsi, että äiti osaa pitäytyä pullon
kaulasta erossa ja isä haluaa olla kotona.]]></summary>
    <published>2008-05-20T18:32:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-29T06:21:09+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/05/lyhyt-lisays-tikanpojan-pesapuuhiin"/>
    <id>https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/05/lyhyt-lisays-tikanpojan-pesapuuhiin</id>
    <author>
      <name>Nereidine</name>
      <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Vappumuistoja osa 1: Vappuaatto]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[No pitääpä avata vapun hulinat tänne muistojen joukkoon. Vaikka vappu  oli kyllä omalla tavallaan ikimuistoisen mukava kunnon villi  opiskelijavappu. <br /><br />  Menin ystäväni luokse vähän isompaan kaupunkiin johon hän on vastikään  muuttanut ystävänsä pikkuveljen kämppikseksi opiskelijakaupunginosaan.  Menin jo päivä ennen vappuaattoa jotta saataisiin ystäväni hiuksiin  uusi lookki värjäämällä. Siinä sitten maisteltiin viinipänikän pohjia  lasilliset, toiset ja kolmannetkin, kunnes pikku hiprakka yllätti.  Myöhään piti hihitellä ja pähkäillä elämää, miehiä ja maailmanmenoa,  ennenkuin päädyin olohuoneen vuodesohvalle unosille.<br /><span style="font-weight:bold;"><br />Yöllistä miesseuraa..<br /></span>Yöllä herään ystäväni varsin komean kämppiksen kotiintuloon baarista.  Alkaa selitys kunnon tiimalasitipusta vanhaan super -jäätelömainoksen  tyyliin. Tipu oli kuitenki karannut miehisen teekkarisuolaushuumorin  siivittämänä, joten ystäväni kämppis nukahtaa selityksensä jälkeen  naapurisohvalle kanssani olkkariin. Ei ollenkaan hullumpi alku vapulle  :)<br /><br />  Seuraavana päivänä menin ystäväni kanssa terassille ja kappas  terassille pölähtää naapuripöytään eräs kiusallinen yhden yön juttu.  Pakkoko tuollaisia kohtaamisia on olla satojen kilsojen päässä  kotipaikkakunnasta. Noh piittaamatta moisesta ilta jatkui naukkaillen,  saunoen, kokkaillen ja aurinkoa ottaen. Seuraamme liittyi jossain  vaiheessa iltaa ystäväni vanha miespuolinen koulukaveri. Ihan ok  näköinen ja mukava kaveri. Tarpeeksi humalluttuamme suuntasimme  kaupunkiin. Kiersimme pikkubaareja ja järkytyin käytyäni automaatilla,  kun tajusin että rahaa oli kädessä 20 e ja tilillä 5 e. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Köyhäin kellariravintolaonni</span><br />  Kaikkien rahattomuuden vuoksi suuntasimme paikalliseen kellaribaariin  jossa salmaria heru kolikolla ja rahattomuuksissani sorruin halpaan  nelosolueen. Istuimme aika kovassa tuiskeessa, ohikulkevista miehistä  yksi pysähtyi kohdallemme esittäen vähintäänkin ihmeellisen kysymyksen:  "Saako teille flirttailla?". Vastaus oli kolmiselitteinen ja täysin  yhtäaikainen. Miehiseen tyyliin tuli kaksilahkeiselta heti ei,  ystävältäni ehkä ja minulta toki. Tämän jälkeen tyyppi alkoi kysellä  seurueemme kaksilahkeiselta kumpi meistä on hänen että kummalle hänen  tässä kannattaa flirttailla. HEI..vaikka on vappu ja kaikenmaailman  munkkeja ja reikärinkuleita myynnissä, ei se tarkoita, että naisista  vois käydä kauppaa. Olisi vielä puuttunut, että tyyppi olisi tarjonnut  kakslahkeiselle olutta ja kysynyt asiaa sitten tyyliin hyvä kameli  vaihdossa.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Saako flirttailla - osaanko flirttailla?</span><br />  Kakslahkeisen lähdettyä joku mies tuli pöytäämme surkuttelemaan  kaverinsa löytäneen vappuheilan ja jääneensä yksin. Flirttailijatyyppi  tulee uudestaan luoksemme todeten pettyneenä "tässä pöydässähän vaihtuu  miehet useemmin ku lasit". Kaverini kuuntelee kärsivällisesti hylättyä  miestä joka ei minua huvita pätkääkään joten antaudun juttuun  flirttailijan kanssa. Tyyppi koittaa kovasti tutustella, mutta minä  päätän pitää liinat kiinni ja olla paljastamatta itsestäni mitään.  Flirttailemaanhan se aikoi tulla, joten päätin katsoa mihin asti firtti  herralla riittää. Katselin tyyppiä silmiin ja vastailin todella  ympäripyöreitä työstä ja kotipaikasta yms. hymyillen ja tuijottaen  tyyppiä intensiivisesti silmiin. Ei mennyt kauaakaan kun miehen jutut  olivat surkuhupaisia: "minusta tuntuu, että tämä on jotain  suurempaa....ja musta tuntuu että se on molemminpuolista...eihän sua  haittaa että mulla on pieni lapsi jota mä käyn viikottain  näkemässä...haluisitko tulla mun luona käymään..tai lähtisitkö huomenna  johonki kahville..."  Tyyppi joutui pian lähteä katsomaan kaveriaan  pihalle, jolloin ehdotin kaverilleni, että pian vessaan ja sitte  kadotaan kotia kohti. <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Kellarikukkaset kännissä hädässä</span><br />
Pyörimme paikassa vessaa etsien huomaamatta, että olimme kulkeneet
siinä vaiheessa jo monta kertaa ko. oven ohi, jossa luki vain kissan
kokoisilla kirjaimilla WC. Kertonee humalantasosta kuten sekin kun 
minä poistun vessasta pihalle josta kaverini hakee minut takaisin
kiskoo tiskille siitä siis vielä yhdet joita ei pitäisi ottaa. Bussilla
päädymme seikkailemaan oikeaan kaupunginosaan ja vieläpä oikeaan
pihaankin jossa idea villistä lasten vieteriaasiratsastuksesta hurmaa
ystäväni joka kuin hidastettuna huojuu aasista kiinni pitäen eteenpäin,
suoraan naamalleen hiekkaan. Kuuluu: "AI...Mulla rutisee hampaissa".
Päästään sisälle ja mulla soi puhelin erän miespuolinen kaverini haluaa
välttämättä kuulla miten iltani on mennyt ja vuodattaa omastaan (joka
on omituista sinäänsä kun hän on viesti-ihmisiä, mutta olen epäillyt
hänellä olevan jotain kiinnostusta jälleen minua kohtaan). <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Vuorosammuntaa </span><br />
Puhelun aikana ystäväni sammuu sängylleen ja hänen kämppiksensä tulee
sisälle. Otamme tämän kämppiksen kanssa vielä yhdet ja käyn katsomassa
lähes elottoman näköistä ystävääni joka ei tahdo reakoida edes poskille
läpsyttelyyn. Hänen vointiaan tsekatakseni puistelen hänet hereille ja
päätän vaihtaa hänelle yöpaidan päälle. Kun tämä lähes lötkö neitonen
on puettu pidämme hänen kämppiksensä kanssa hänelle hetken seuraa
sängynlaidalla kunnes ystävni nousee ylös ja menee kuin uudelleen
heränneenä juomaan vettä. Hihittelemme hänelle kämppiksensa kanssa ja
juomme edelleen paukkujamme, jotka olivat sen verran tehokkaita, että
olemme molemmat sammuneet eri sohville kuin taikaiskusta. Ystäväni oli
luullut meillä olevan joku diili, että muka nukahdettaisiin jotta
ystäväkin menisi nukkumaan ja me pääsisimme hommiin. Aika suuret luulot
täyskännisiltä. Ei jälleenkään huonosti, jo toinen yö miehen kanssa ja
mun vapun juhlinta oli vasta puolessa.:D<br /><br />  Seuraavasta vapun puolikkaasta uusi kertomus.]]></summary>
    <published>2008-05-16T15:29:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-29T06:21:11+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/05/vappumuistoja-osa-1-vappuaatto"/>
    <id>https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/05/vappumuistoja-osa-1-vappuaatto</id>
    <author>
      <name>Nereidine</name>
      <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kirjoituskankeutta sormissa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Onpa jälleen vierahtänyt aikaa kun on viimeksi sormet seikkaillu
näppiksellä tarkoituksenaan tanssia tekstiä blogiin. Kyse ei ole ollut
siitä etteikö asiaa olisi ollut, mutta sormiani on vaivannut
kirjoituskankeus joka on suorastaan estänyt sormien käyttämisen aivojen
jatkeena. <br /><br />Eilen oli tosi paha päivä jotenkin kaikki tuntui
taas kaatuvan päälle. Se oli taas niitä päiviä jolloin alkaa miettiä
montako muuttalaatikkoa häkkikomerosta saattaisi löytää jotta kasaisi
kamat ja suuntais johonkin pois vaan. Mietin mitä minulla täällä on ja
en löytänyt taas yhtään asiaa miksi jäädä näille nurkille. Mulla ei ole
perheettä täällä. Ei myöskään enää kouluvelvoitetta asua
paikkakunnalla. Mulla on epätyydyttävää, raskasta ja epähaasteellista
työtä palvelualalla tuntitöinä, oman alan työt tuntuu kuivuneen kasaan
minun osaltani enkä edes täysin ymmärrä miksi (joka myös vaivaa
mieltä). Kaikki parhaat ystävät on muuttanu toiselle paikkakunnalle,
pariutuneet tai naimisissa työn/projektien kanssa, joten seuraa
baarittelulle tahi kupposelle kahvia on lähes turha edes houkutella. <br /><br />Piiri
pieni pyörii. Viimeisimmät tapailemani miehet ovat tavalla tai toisella
kytköksissä joihinkin vanhoihin tuttuihin tai kontakteihin, eli
siinäkin suhteessa kuviot on käynyt ahtaaksi. Otetaan esimerkiksi
muutama viimeisin uusi tuttavuus: Eräs on reilun vuoden takaisen exän
hyvän ystävän serkku, toinen on minun koulukaverini vanha hyvä
koulukaveri, kolmas on ex-hoidon/nyk.ystävän pikkuveli ja yhden yön
hoidon serkku, neljäs on työkaverin parhaita kavereita ja viides on
viimeisimmän exän sekä pitkäaikaisen ex-fuckbuddyn, molempien hyvä
luokkakaveri. Pelottavaa.<br /><br />Tuntuu, että kuviot on käyny jotenki tosi ahtaiksi, ei meinaa löytyä mitään uutta ja piristävää mistään.<br />Lisäksi
tää vaikea ja sairauksien täyteinen kevät on ollu varsin raskas, alkaa
tämän kamelin selkä notkua aika pahasti, siksi tulee noita pahoja
päiviä jolloin vaan rypee paskoissa ajatuksissa ja asioissa. <br /><br /><b>Tiesitkö, jos et ole terve voit aina leikkiä sellaista kunnes oireet uusii: <br /></b>Sairauksista
semmonen hauska juttu, että kävin yhdestä jutusta hoitajan juttusilla
(ensin kun olin viikon puhelinrumba jälkeen saanut edes yhteyden
johonkin paikkaan edes) hän päätyi lopputulokseen, että lääkärin
juttusille. Noh seuraavalle aamulle lääkäriaika, joka samana aamuna
peruttiin läkärin sairastumisen takia. Vaivan luonteesta johtuen
uudesta lääkäriajasta ei olisi hyötyä joten puhelun viesti oli
sellainen, että on sussa jotain vikana eikä me saada sulle nyt mistään
lääkärihoitoa, mutta oot vaan niin kuin mitään siihen asti jos/kun
vaiva uusii. Reipasta. Onko tämä nyt sitten lumehoitoa - leikitään,
että sä oot terve. "Meillä on sellainen testi menossa, jossa joka
kolmas potilas saa lumehoitoa jolla testataan toimiiko se
mielikuvaharjoittelu, että mitään vaivaa ei ole". Pelottavaa tämäkin,
jos maailma menee tuolle mallille. <br /><br /><b>Tiesitkö, sukupuolitaudit ei leviä tutuilta</b>: <br />Vähän
sama kun koitin päästä sukupuolitautitesteihin (onpa muuten
sanahirviö). Multa kyseltiin kauheasti, onko seksikumppani tuttu jonka
kanssa oli kondomi rikkoontunu. Kyllähän se oli, joten vastaus oli
terveydenhuollon ammattilaisen suusta (oli muuten sama joka käski
nielukipuani hoitaa valkosipulinkynsillä) että ei sulla sitten mitään
voi olla jos se kumppani kerran oli tuttu. WHAAT?!? Lisäyksenä vielä,
että jos kerran kumia on käytetty niin ei ainakaan sitten..vaikka se on
rikki mennytkin. Käsittääkseni rikkinäisen kumin kaikenlainen
ehkäsyteho on yhtä heikko kuin kondomilla yöpöydän laatikossa. Samainen
rouva oli kyllä kovi huolissaan siitä, että onko jälkiehkäisystä
huolehdittu, ettei vaan raskaaksi tule sehän on paaaljon vaarallisempaa
ja luonnottomampaa kuin mikään kuppa, kondylooma, klamydia tai HIV. Ois
vissiin pitäny sanoa, että se kumppani oli se teeveestä tuttu
Hakkaraisen poika, että olis testeihin päässy. <br /><br />Noh se siitä
terveydenhoidon vuodatuksesta, taidan mennä leikkimään, että tää kova
flunssa on nyt vaan allergiaa tai päinvastoin. <br /><br />Tulossa saattaa olla takautuvia päivityksiä kun kynsinakkien kankeus on nyt selätetty.]]></summary>
    <published>2008-04-28T11:45:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-29T06:21:13+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/04/kirjoituskankeutta-sormissa"/>
    <id>https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/04/kirjoituskankeutta-sormissa</id>
    <author>
      <name>Nereidine</name>
      <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Tikanpojan kaipuu entiseen pesään]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Tulipas tuossa lauantain kunniaksi ihmeellinen kännipuhelu. Reilun  vuoden takainen exä soitteli hilpeässä humalassa taksista, jossa  matkusti reilun 200 km:n matkaa ystäviensä kanssa. Ei kuulemma ollut  sinä päivänä köyhä eikä kipee. Puhelu yllätti koska kyseisestä tyypistä  ei ollut kuulunut varmaan puoleen vuoteen pihaustakaan. Sen verran olin  tuttujen välityksellä kuullut, että tämä oli kihlautunut varsin  mustasukkaisen ja ystävien ja perheen kesken ei niin pidetyn  neitokaisen kanssa, jolle olisi kolahtamassa exäni suunnitelmiin sopivaa  rahantuloa muutaman vuoden sisään. <br /><br />Rupattelimme niitä näitä,  sieltä tuli niin pöhköä läppää, kuin vuodatusta riidasta kavereittemme  kanssa. Onnittelin toki kihlauksesta, johon vastaus oli "Emmä tiiä että  pitäiskö kuitenki ottaa osaa" kysyin miksi moinen kommentti johon  pehmennyksesksi tuli "niin...siis ku osa onnittelee ja osa ottaa  osaa..ei sitä vielä tiedä kumpi on oikein". Just, kyllähän sitä  kannattaa kihlautua ihmisen kanssa josta ei tiedä onko rengastus virhe  vai oikea ratkaisu. <br /><br />Jossain vaiheessa tietenkin kysäisin, että  miten mies mulle noin pitkän ajan jälkeen päätyi kilauttamaan.  Kännirehellinen vastaus oli "kun kukaan muu ei vastannu mun  puheluihin". Totesin vain, että tulipa rehellisesti, liiankin. Puhelu  loppui, tuli uusi, kera hieman levottomien juttujen. Tuli viesti "Tahdon  nähdä sua niissä merkeissä" mulle tuli järkytys, joten jätin viestin  huomiotta. <br />Tuli jälleen puhelu jossa uteluja miestilanteestani ja  kysymys josko tämä tyttö keittäis joku päivä kahvit jos herra päätyis  vierailemaan. Ympäripyöreästi vastailin kysymyksiin sekä kommentoin,  että on ollu tapana vieraille kahvit keittää. Puhelu loppui jälleen ja  perään tuli viestiketju "tajuathan mitä juuri lupasit" - <i>"?"</i> - "no se" - <i>"Joo,  lupasin kyllä sulle kahvit keittää jos näillä nurkin satut  vierailemaan. Mitään kahvia kummempaa en ole sinulle luvannut enkä tule  lupaamaankaan" </i>- "aha, vai niin" "nyt saunaan..heipsan", järkytys ja ajatusmylläkkä.<br /><br />Onneksi  omistan sellaisen mukavan asian kuin itsetunnon, joka jo sinäällään  torpedoi tuollaiset törkeät ehdotukset. Tekis mieli vähä miestä  muiluuttaa moisesta säädyttömyydestä, mutta en taida vaivautua.  Tikanpojan todellinen luonto kun selvisi minulle puhelussa yhteiselle  ystävällemme. Kävi ilmi, että tämä tikanpoika on hypännyt vieraissa  aina. Joko kaunistellen tai aidoisti muistamattomuuttaan tämä yhteinen  ystävämme ei muistanut oliko jätkällä ollut muita minun aikana, mutta  pelottavaa se on silti, koska tämä oli ensimmäinen mies jonka kanssa  hankin ehkäisyksi muun kuin kondomin. Kävi ilmi, että aika moni on  tämän herran hepistä nauttinut tämän kihlauksenkin aikana, myös minua  edeltänyt nainen on saanut jakaa miehensä muiden kanssa toki oli  jakanut itsensäkin muiden miesten kanssa, jota tämä exäni muisti  korostaa minulle joka käänteessä. Kenellekään ei vissiin tullut mieleen  kertoa minulle sinä aikana kun tämän miehen kanssa seurustelin, että  kyseessä on kylän kuulu panomies. Huoh. Tulipa halpa ja huijattu olo.<br /><br />  Olin varsin järkyttynyt, sillä kyseisestä tyypistä en olisi voinut  kuvitella moista vieraisiin haikailua, varsinkaan parin kuukauden  kihloissaolon jälkeen. Enkä jotenkin tajua myöskään mmikä siinä jätkässä naismassoja viehättä? Miten tuollanen tavallinen tallukka voi olla kylän kovin panomies? Riittääkö huumori ja muutama naseva kommentti sekä suorat ehdotukset tekemään perusjunttifarkkukansasta panomiehiä ja naisia?<br /><br />Millaisena mun exät oikein mua pitää?  Ikisinkkuna jolta pesää heruu kun vain tajuaa pyytää? Ei kai se sitä  tarkoita, että jos suhteessa tykkäilee seksistä, että olis jotenkin  jalat levällään suhteen jälkeenkin tyyliin: olen sinkku = entisten  käytettävissä tarpeen tullen. Olen joskus kuullut saarnaa siitä kuinka  silloin tällöin tulee harrasteltua aika spontaanisti seksiä, mutta  mulla on sentään periaatteita. Yksi niistä on ettei varattujen kanssa  säädetä mitään. Ehkä periaate näkyy läpi, sillä olen päätynyt sänkyyn  muutaman varatun kanssa yhden yön merkeissä (yhden kanssa useamminkin)  tosin se on vaatinut mieheltä erittäis suurta moraalittomuutta päin  naamaa valehtelun merkeissä ja useampaan kertaan. Näistä varatuista  kaksi on jäänyt kiinni siltä kerralta (ei minun ansioistani), minä olen  saanut häijyjä puheluita ja sen jälkeen (mutta ei yksin siitä syystä) ovat kyseiset tapaukset  eroneet. <br /><br />Ilmeisesti peräkylillä on ihan omat parisuhdesäännöt  joihin taitaa parasta puuttumatta. Kostonhimoinen nainen saattaisi  heittää seksitaudin pelimerkkinä ilmaan jolloin jätkä joutuisi käymään  läpi kaikki "rikoskumppaninsa" minun jälkeen. Ehkä tikanpojan nokasta  saattais ylpeyttä ropista kaarnan lailla kun joutuis puun ja kuoren  väliin. Tiedän, että hänen nykyisensä on tosi mustasukkainen, eikä  tämän miehen maineen takia ole ollut aluksi kovin innokas suhteeseen,  joten epäilen, että sen linnun rengas saattais joutua moisen jälkeen  hukkaan ja vapaus puhaltaa siipien alle. <br /><br />Mitä tästä opimme? Miehet älkää siis  koskaan aliarvioiko kostonhimoista naista. Siinä on jo yksi syy miksi  naista kannattaa kohdella rehelisesti ja oikeudenmukaisesti, vaikka se  sattuisikin. Nuo kaksi asiaa toimii ainakin minulla sydämessä virtaavan  katkeruuden vasta-aineena, jopa niin tehokkaasti, että se voi synnyttää  syvää ymmärrystä. <br /><br />Olen kuitenkin sitä mieltä, että maailma  pitäkööt huolen kurittoman luonnon kouluttamisesta ja minä pidän huolen  oman kurittoman luonteeni kasvattamisesta.<br /><br />]]></summary>
    <published>2008-04-26T23:50:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-29T06:21:15+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/04/tikanpojan-kaipuu-entiseen-pesaan"/>
    <id>https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/04/tikanpojan-kaipuu-entiseen-pesaan</id>
    <author>
      <name>Nereidine</name>
      <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Pitkä kuukausi potien ]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Varoitus, sisältää kivuliaan sairaskertomuksen.<br /><br />Kävipä sitten
niin, että tämä tyttö sairastelikin sitten ihan kunnolla. Helmikuun
lopussa alkanut flunssailu päätti jatkaa kiusaamistaan kunnon
biletyksen jälkeen tehden maaliskuusta erään elämäni tuskaisimmista.
Maaliskuun alkupäivinä alkoi pikkuhiljaa yltyvä kurkkukipu. Työt
sujuivat kuumeilun ja säkylääkkeitä nappaillen, ruoka- ja juomapuolen
jäädessä yhä vähemmälle, sillä nielustani en alas kivun vuoksi juuri
mitään saanut laitettua. Vasen puoli kipuili kipuilemistaan, kunnes
alkoi salakavalasti hellittää vaihtaen kivun oikealle puolelle nielua
tehden siitä vieläkin tuskaisempaa. Särkylääkkeitä oli pakko nappailla
niin usein kuin vain ohjeannostusta uskalsin ylittää. Muuhun en enää
kyennyt kuin makaamaan kotona, nukkuminen meni todella pätkittäiseksi,
kaikki puhuminen ja nielaiseminen sattui. Viikon kotona sinnittelin
kunnes päätin laittaa kouluterveydenhoitajalle sähköpostikyselyn, että
joko olisi aika kipittää tohtorin juttusille kun tuota kuumetta on
aikas paljon ja tuo itsensä ravitseminen on keskittynyt lähinnä
särkylääkkeisiin vai onko tämä juurikin tätä virusperäistä flunssaa
johon olen kuullut voimakkaan kurkkukivun liittyvän. Kuvailin oireet
erittäin yksityiskohtaisesti ja sainkin iltapäivällä vastauksen "lepoa,
vitamiineja ja kuumaa juomaa paljon ja valkosipulia huulen alle, ku se
vähentää bakteereja suussa, niillä se lähtee".<br /><br />Keinot
kuulostivat lähinnä korneilta kun kipulääkkeet alkoivat tuntua
tehottomilta. Päätin sitten vielä soittaa päivystykseen (vaikka ääneni
kuulosti siltä kuin olisin umpihumalainen tanskalainen joka on
nielaissut sen kuuman perunan), siellä ystävällinen hoitaja käski
saapumaan pikimmiten tarkastuttamaan tilanne, sillä hänen mielestään
olisi aiheellista tarkastaa ettei nieluuni ole kehittynyt paisetta,
joka olisi kuulemma puhjetessaan vaarallinen ja tarjoutui minut
laittamaan päivystysjonoon. Totesin vain, että pitää nyt katsoa jos
jostain saisin kyydin, sillä tiesin, että kukkarossani olisi vain
muovirahaa joka ei taksissa kävisi. <br /><br />Illalla ex-hoito toi
minulle kaikki kotoaan löytämänsä särkylääkkeet joilla sinnittelin
seuraavaan päivään. Olisi vienyt päivystykseen, mutta totesin, että
huomenna sitten, kun olisin joutunut todennäköisesti joutunut
vaihtamaan kesken jonotuksen keskussairaalan päivystykseen. Sinnittelin
yhden yön itkien kivusta ja tuskasta. Aamupäivällä kaivoin kaikki
taskuni ja laukkujeni lokerot ja sain kuin sainkin reilun kympin verran
kolikkoja kasaan. Ajattelin, että kun iltapäivän puolella päivystykseen
surauttaisin moikkaamaan lääkäriä, saisin antibiootteja ja exä saisi
tulla hakemaan töidensä jälkeen ja käyttää mua apteekissa jne. <br /><br />Päivystävät
hoitajat ottivat heti minusta testejä antoivat lisää buranaa ja
passittivat minut kiireellisenä lääkärille, joka puolestaan otti
välittömästi puhelun keskussairaalan kurkkupolille ja vaati
erikoislääkäriä odottamaan minua ja passitti siis suoraan
keskussairaalaan. Hoitajan epäilyt paiseesta olivat siis oikeassa.
Keskussairaalassa nuori mieslääkäri tutki minut, puudutti nielua (joka
oli vihattavan kamalaa makuineen kaikkineen) ja koitti veitsellä
puhkaista hänen mukaansa pienen paiseen nielustani. Operaation jälkeen
käytiin pieni tahtojen taistelu lähteekö tämä tyttö sairaalasänkyyn
viettämään yönsä ja salliiko tämä tyttö nielurisojaan positettavan.
Ekan väittelyn voitti lääkäri, toinen hyllytettiin toistaiseksi
leikkausjonotilanteen takia. Siispä tippaa käteen ja tyttö kohti
osastoa. Kylmä ja kolkko sairaalan huone ei houkuttanut vaikka olikin
kuin pieni hotellin yksityishuone sairaalamuodossa. Tuskainen yö ja
kiloittain hoitajien sääliviä katseita kera hurjan määrän antibiootteja
ja särkylääkkeitä joiden helpotus vaihteli puolesta tunnista kolmeen
tuntiin. <br /><br />Aamulla sama lääkäri tarkasti, avasi paisetta lisää
ja totesi, että varmaanki on sylyn mukana märkää on tullut pois eikä
leikkausjonoon olisi asiaa tällekään päivää. Tulehdusarvoni nousi (156-
276 normaali on alle 8) ja kuumeiluni vain paheni, nieluni oli kipeämpi
ja tuskani suurempi. Edellinen tuska yö jatkui tuskaisaksi päiväksi ja
vieläkin tuskaisemmaksi yöksi. Seuraavana aamuna ennen aamupalaa
hoitaja kiikutti minut ensimmäisenä lääkärille, lääkäri oli tomera täti
joka tervehti ja tarttui kieleeni ja kurkki nieluuni peilillä. Tuomio
oli seuraava: Ei tämä mikään pieni paise ole vaan niin suuri kuin
tuonne mahtuu ja puhkaistu ihan väärästä kohtaa. Tämän jälkeen suihkaus
puudutusta ja piikillä lisää, jonka jälkeen veitsi nieluun ja tyttö
yökkäili pitkän tovin ruskeanvihertävääverimärkää desejä. Tämän jälkeen
antibiootit tuplattiin (eli 18 x niin suureksi kuin mitä on
päivittäisannos kotona nappailtavia antibiootteja) sekä särkylääkkeet
tarkistettiin. Lisäksi tuli kommentti, että tämä tyttö leikataan tänään
vaikka iltaan menis, sillä se oon minä joka tänään päivystää. <br /><br />Siitä
lähti helpotus ja parantuminen. Onneksi se nuori mieslääkäri lähti
johonki lekurisemmaan. Jo toinen hoitovirhe nuorilta mieslääkäreiltä -
vaadin määrätietoisten tätien hoitoon jatkossa. Jouduin toki
sairaalassa olemaan vielä päiviä ja pääsinpä käymään vielä
lähikaupunginkin keskussairaalassa (oli tosi sotasairaala) mutkan. Exä
kävi mua siellä katsomassa ja vietti kanssani päivähuoneessa monta
rattoisaa tuntia ja lähtiessä halasi tiukasti ja tarjoutui auttamaan
sitten kun kotiin pääsen. <br /><br />Kotona on sitten tullut
pilleripöhnässä pyörittyä siitä asti todella väsyneenä ja toki myös
kipeänä, mutta päivä päivältä parempana. Kiloja tuolle vajaan parin
viikon tuskajaksolle jäi rapiat seitsemän kiloa, että jotain
positiivistaki. Kai sitä kesäkuntoa kohti voi mennä noinkin :) Sitä
paitsi lähinnä muutamasta kiisseliannoksesta, jugurtista ja jäätelöstä
koostuneen ravinnon jälkeen kaipaisin kaikista eniten oikein suolaista
ja rapeaa tomaatti-sipuli-feta-salaattia. Ehkä puhumattomuuden
positiivinen seuraus on ollut se, että dna:lla epäillään varmaan mun
kuolleen puhelinlaskun romahdettua.<br /><br />Että semmoinen reseptinhakureissu ja potemiskuukausi.]]></summary>
    <published>2008-03-20T15:36:00+02:00</published>
    <updated>2019-10-29T06:21:18+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/03/pitka-kuukausi-potien"/>
    <id>https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/03/pitka-kuukausi-potien</id>
    <author>
      <name>Nereidine</name>
      <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kommentoinnin herättämää]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<div class="entry_text">Eipä  mies tohtinut soittaa, kuten vähän arvelinkin. Mutta se siitä, osoitti  olevansa mulkku jolle ei ajatustakaan kannata enää antaa.<br /><a href="http://nereidine.livejournal.com/34226.html?thread=21170#t21170" rel="nofollow"><br />Tapsa  kommentoi kirjoitustani</a> tuolla <a href="http://nereidine.livejournal.com/" rel="nofollow">toisessa kammiossa </a>miessukupuoleen pettymisestäni ja herätti  paljon ajateltavaa, etenkin aiheesta, päädynkö aina saman tyyppisten  miesten seuraan. Ikävä kyllä, jouduin toteamaan. Halusin pohdintani  nostaa myös tänne blogaukseksi.<br /><br />Luulen, että tavallisin ja pahin  kategoriani on juuri eronneet miehet jotka kaipaavat sitä parisuhdetta  ja parisuhdearkea kipeästi. Sitten ne luulevat tietävänsä mitä  haluavat, vaikka oikeasti kaipaavat juuri sitä exänsä kaltaista naista  ilman ongelmia. Naista joka tuntee ja tietää miehen läpikotaisin, sen  mistä kyseinen mies tykkää ja mistä ei. Miehet ei vaan ehkä tätä  kuitenkaan itse tunnista joten nainen tuntuu väärältä kun se ei tunnu  samalta kuin se oma ex-kulta. <br /><br />Vaihtoehtoisesti eronnut mies  kaipaa sitä parisuhdearkea mutta toisaalta haluaa mittauttaa päivän  pörssikurssinsa sinkkumarkkinoilla, ei oikein tiedä mitä haluaa, jää  koukkuun päättömään deittailuun, kunnes on huomannut arvonsa ja päässyt  yli entisestään, tajuaa ettei samanlaista ole eikä tarvikaan, jonka  jälkeen vasta voisi ajatella edes jonkinmoista suhdetta. Tapaan näihin  miehiin siinä kohtaan kun heillä on tämä päivän markkina-arvo  puntarissa.<br /><br /> Olen joskus todennut, että mulla on elämäntehtävänä  olla amorin apuri, ehkä juuri pieni ja pitkämielinen sutina jonkun  eronneen kanssa on saattanut nostaa jaloilleen eron jälkeen ja  synnyttänyt luottamuksen takaisin naisia kohtaan. Ehkä myös uskoa  siihen, että todella suorapuheisia ja melko mutkattomiakin tapauksia on  olemassa. Siitä sitten miehet lähtee etsimään vähän valmiimpana ja pää  selkeämpänä sitä unelmien naista.  Uskon kuitenkin, että maailmassa on  muitakin amorin apulaisia ja minäkin joskus vielä törmään apulaisen  valmistelemaan tapaukseen, kun on sen aika. :D<br /><br />Näiden eronneiden  kanssa on yleensä sama kaava tutustellaan, soitellaan ollaan tiiviisti  yhteyksissä. Tässä kohtaa miehet yleensä ihastuvat itsenäiseen ja  suoraan luonteeseeni, avoimmuuteeni. Tällä tasolla mies uskaltaa vielä  heittäytyä. Sitten kun homma ottaa askeleen todellisuuteen päin  tapaillaan ja harrastetaan seksiä, tulee se sellainen pakokauhu,  jolloin homma kuivuu kasaan, koska mies luulee minun haluavat liikoja  kun olen jo reitenikin levittänyt, vaikka seksi ei oo mulle mikään  sellanen "juttu" johon liittyis tunteita. Olenkin joskus sanonut että  en ole pihi, mutta tarkka tavarastani, joka kuvaa omasta mielestäni  hyvin tuota mun suhtautumista seksiin. Silloin nautitaan kun tuntuu  siltä, eikä sillä mitään seurauksia tartte olla, vaikka miehet niin  lähes aina olettaakin. Ehkä mun pitäis opetella ymmärtämään muita,  joille seksi on enemmän kuin vaan hauskanpitoa.<br /><br />Toinen kategoria  lienee sellaiset sinkut jotka ovat lähes aina olleet sinkkuja, osaavat  olla itsenäisiä ja pitävät kiinni sinkkuudestaan. Joillakin ei ole  koskaan edes oikein ollut tyttöystävää "rajoittamassa menojaan" eikä  sellaista kaivata. Haetaan lähinnä säännöllistä seksiä (jota vastaan  minulla ei ole tokikaan mitään, kunhan peli on selvä). Nämä miehet ovat  hauskaa seuraa niin iltoihin kuin kuumiin öihinkin, mutta siihen se  sitten jääkin. Tahtoisin pientä yhteydenpitoa muutenkin kuin silloin  kun on tylsää tai kun panettaa, pahimmillaan 04 aamuyöllä kun ei ketään  oo tarttunu haaviin. Kuten jo todettu homma on ok jos peli on selvä,  muussa tapauksessa en ala varakappaleeksi tai kakkosnaiseksi.<br /><br />Että tällaiset lankeemukset mulla :)</div>]]></summary>
    <published>2008-03-08T12:48:00+02:00</published>
    <updated>2019-10-29T06:21:20+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/03/kommentoinnin-herattamaa"/>
    <id>https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/03/kommentoinnin-herattamaa</id>
    <author>
      <name>Nereidine</name>
      <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Langaton pakkoselvityspyyntö]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Eilinen vitutus kulminoitui sitten aamupäivällä siihen, että tämä mielenrauhanmetsästäjä, vastoin kaikkia järkisyitä ja neuvoja päätin tarttua luuriin, numerooni jota herra ei tunnista ja hänen työaikanaan soitin. Kerrottuani kuka olen tuli vastaan luurista todella iloinen "No moi, sori en oo ehtiny ottaa suhun yhteyttä, on ollu tosi kiire". Pikkusen hämmensi, siis mitä vittua, jätkä on kuin mitään ei olis tapahtunu.<br />Millaiseksi se mua oikein luulee, että voi pompotella tosta vain? ei onnistu! Totesin vastaukseksi, että jos hän olisi halunnut, olisi kyllä ihan hyvin ehtinyt ilmoittaa kahden vuorokauden aikana vähintään sen, että on todella kiireinen ja sitä paitsi en häneltä ole muuta pyytänyt kuin rehellisyyttä, eikä hän ole sitä voinut tarjota. Mies oli sitä mieltä, että olen heti miettynyt pahinta vaihtoehtoa ja vaikken uskoisi hänen on ollut tarkoitus soittaa minulle töidensä jälkeen, väitti myös olleensa täysin rehellinen mulle. Totesin vain että mitä se ite olis tilanteesta ajatellut, myönsi olleensa mulkku, vaikka sitä ei tahtoisi olla. Johon tiukkasävyisesti totesin sen olleen mulkku. Hän kertoi, että haluaa ehdottomasti pitää yhteyksiä ja on kovin kiinnostunut minusta. Totesin ettei siltä vaikuta. Päästin hänet takaisin töihinsä ja mies aikoi soittaa töidensä jälkeen. Sellainen tiukkasävyinen ja vaativa puhelu mun puolelta, mies taas vaikutti kiireiseltä, anteeksipyytävältä ja nöyrältä.<br /><br />Neljän jälkeen puhelin sitten vaativasti soikin, syödessäni ystävien laatuseurassa päivällistä työpäivän lomassa. En vastannut. Paria tuntia myöhemmin puhelimeeni kilahti pitkä viesti jossa mies myönsi käytöksensä olleen todella tylyä. Kertoi vastauksena parin päivän takaiseen viestiini, ettei hänkään ole suhdetta hakemassa. Raatorehellisyyden nimissä mies kertoi syytä käytökselleen: häntä hävetti, että oli nukahtanut suuhyväilyyni, hän on ollut todella kiireinen ja hänellä on ollut seuralainen. Ei ole kuulemma kyse siitä ettenkö olisi kiinnostavaa ja viihdyttävää seuraa, mutta hän haluaa tapailla myös muita naisia kun kerran on sinkku. Kertoi, että mikäli vielä haluan hänelle vastata aikoi mies soitella minulle huomenissa (eli tänään) kun on kyseisenä iltana menollaan. Lopussa oli vielä anteeksipyynnöt..aidot anteeksipyynnöt jos on loukannut. <br /><br />Aikamoinen pelimies oli toteaminen tuon jälkeen. Vastasin tänään pitkän pohdinnan jälkeen miehelle, että saa soittaa, että saa juteltua asiat sillai ettei jää mitään hampaankoloon. Tosin mun ajatukset oli salakavalasti puhuttaa mies pussiin epärehellisyyden osalta, ottaa selvää, mitä se on puhunu paskaa ja mitä ei. Mitään en tuon kaverin kanssa enää halua kyllä, minussa kun ei ole toisen naisen aineksia yhtään. Mä oon joko ykkösnainen tai en nainen ollenkaan, olen sitten kaveri jos sitäkään, mutta en nainen hänelle. Ei taida poika tietää miten tuollaisille sinkkumaailmaan palanneille oman arvon kokeilijoille tuppaa käymään. Ei kukaan nainen ala kaveria kummemmaksi miehen kanssa josta ei tiedä missä kolossa se mies on viimeksi kaluaa heilutellu tai kenen huulia suudellut.<br /><br />Noh raportoin sitten kun puhelu tulee (jos ylipäätään on tullakseen, jos sille treffit vaikka pukkaa :D ). Oon mä vaan tällanen pöhkö mielenrauhanmetsästäjä näiden miessotkujen suhteen, pitää saada sanoa se viimeinen sana jotta voi heivata sotkut menneisyyden kierrätyskeskukseen.<br />]]></summary>
    <published>2008-03-04T18:06:00+02:00</published>
    <updated>2019-10-29T06:21:22+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/03/langaton-pakkoselvityspyynto"/>
    <id>https://nereidine.vuodatus.net/lue/2008/03/langaton-pakkoselvityspyynto</id>
    <author>
      <name>Nereidine</name>
      <uri>https://nereidine.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
